Eerik’sin toukokuun huutokaupassa Naantalin kaupunkikuva on näyttävästi esillä kolmen taitelijan voimin, jotka kaikki ovat kuvanneet kylpyläkaupunkia maalauksissaan. Yhdellekään heistä Naantali ei tosin ollut kohteena se kaikkein tyypillisin. Ensimmäinen tunnetaan parhaiten modernistina ja uusien suuntausten esittelijänä, toinen Turun kaupungin maisemamaalarina ja kolmas Venäjän viimeisen keisarin johtavana taistelumaalarina.

Edwin Lydén - moninkertainen uudistuja

Edwin Leonhard Lydén (1879–1956) muistetaan erityisesti turkulaisena taiteilijana, taidevaikuttajana ja opettajana. Hän oli vakiojäsen ravintola Pinellan punaisen huoneen taiteiljaryhmässä Ragnar Ungernin, Emil Rautalan, Santeri Salokiven ja Ilmari Kaijalan ohella. Lisäksi hän oli myöhemmin perustamassa Taiteilijaliitto Auraa ja taiteilijaryhmä Pro Artea.

Lydén jätti Turun Lyseon kesken ja keskittyi taideopintoihinsa Turun piirustuskoulussa jatkaen opintojaan vuodesta 1899 Münchenin taideakatemiassa. Saksassa impressionismin nousu ja jugendtyyli jättivät vahvan jälkensä Lydéniin, joka pyrkikin koko taiteilijauransa ajan tutustumaan uusiin ilmiöihin ja samalla uudistumaan itsekin. Lydén aloitti 1900-luvun alussa kansallisromanttisilla teemoilla, jotka hän myöhemmin hylkäsi kokonaan ja sukelsi suoraan modernistisiin suuntauksiin, uusimpressionismiin, futurismiin ja kubismiin.

lyden

Edvin Lydénin Naantalin kaupunkimaisema

Myynnissä oleva Lydénin maisemamaalaus on öljyvärityö, joka avaa näkymän Naantalin Väinölästä luostarikirkon suuntaan. Lydén mieltyi Naantaliin niin paljon, että rakennutti perheelleen alppimajoista vaikutteita saaneen hirsihuvilan, Luikkion. Huvila valmistui 1914. Naantali oli perheen kesänviettopaikka, jossa on myös valmistunut esillä oleva maisemamaalaus. Tarkka maalausvuosi on jäänyt tuntemattomaksi, todennäköisesti maalaus kuitenkin ajoittuu 1900-luvun alkupuolelle.

Ali Munsterhjelm - Turun maisemamaalari

Hämeenlinnassa syntynyt Alarik (Ali) Gustaf Waldemar Munsterhjelm (1873–1944) muutti 1907 Turkuun. Hänellä oli hyvin läheinen suhde niin kaupunkiin kuin turkulaisiin taiteilijoihinkin, kuten Lydéniin. Vuonna 1912 heillä oli yhteinen näyttely, jossa oli esillä monien muiden tuolloisten taidemaalareiden töitä. Ali Munsterhjelm teki useita opintomatkoja eri puolille Eurooppaa. Erityisesti hän imi vaikutteita symbolismista ja kolorismista, mikä näkyi selvimmin hänen varhaisessa tuotannossaan.

Munsterhjelm opiskeli aluksi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja myöhemmin Ranskassa vuosina 1893–1903 Pariisin Académie Julianissa, Académie Colorossissa sekä Académie Deléclusessa. Munsterhjelm palkittiin kunniamaininnalla Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Ali Munsterhjelmin setä oli tavattoman kuuluisa romanttista taidesuuntausta edustanut maisemamaalari Hjalmar Munsterhjelm (1840–1905). Sedän vaikutus Alin taiteeseen jäi kuitenkin ilmeisen vähäiseksi. Suhdetta varjosti taustalla vaikuttaneet pitkäaikaiset sukuriidat.

web_munsterhjelm

Ali Munsterhjelm ja Naantalin luostarikirkko

Turun maisemamaalarina tunnetun Alin tuotannossa Naantali on harvinaisempi kohde. Kesäpäivää kuvaavan maalauksen keskellä on Naantalin keskiaikainen kirkko, ympärillä seesteinen meri, puutalot laitureineen ja pehmeän vaaleansininen taivas. Työstä ei käy ilmi valmistumisvuosi. Myöhemmällä iällään Ali Munsterhjelm joutui luopumaan ulkomaalauksesta sairastuttuaan nivelreumaan. Kookkaan vartensa ansiosta taiteilija tunnettiin Turussa Pitkänä-Alina. Hänen hahmonsa olikin siveltimineen ja telineineen tuttu näky turkulaisille Aurajoen rantamilla.

Keisarin taistelumaalari Backmansson

Kolmas Naantali-aiheinen maalari Hugo Elias Backmansson (1860–1953) syntyi Paimiossa, mutta vietti lapsuutensa Turussa. Nuori Hugo menestyi kehnosti koulussa keskityttyään lähinnä piirtämiseen. Siihen hän sai erikseen opetusta Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Kuitenkin huonon koulumenestyksen takia hänet lähetettiin kadettikouluun Haminaan. Upseeriksi valmistuttuaan hänen uransa jatkui Venäjän armeijassa Pietarissa, jossa hän palveluksen ohella aloitti taideopinnot 1894 Pietarin taideakatemiassa ja josta hän valmistui taistelumaalariksi 1899. Saatuaan samana vuonna taiteilijan arvonimen Backmansson maalasi taistelumaalausten lisäksi kadettielämää, muotokuvia ja maisemia.

Armeijaelämän ohella Backmanssonista tuli orientalisti jopa hieman sattumalta. Hän matkusti vuonna 1907 Marokon Tangeriin, jossa hänen piti viipyä vain muutama päivä, mutta retki kestikin lopulta kolme ja puoli vuotta. Matkalla Backmansson tapasi myös tulevan aviopuolisonsa irlantilaissyntyisen Beryl Wheelerin. Marokon vaiheen jälkeen hän jatkoi maalaamistaan Venäjällä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän ei päässyt maalaamaan taistelutanterelta niin paljon kuin olisi halunnut. Hänen tehtäväkseen määrättiin toimia kenttäsairaalan ambulanssin intendenttinä. Backmanssonin arvostus taistelumaalarina oli kuitenkin niin suuri, että keisari Nikolai II nimitti hänet kaikkien venäläisten taistelumaalarien johtajaksi vuonna 1917 vähän ennen luopumistaan keisarillisesta kruunusta.

web_backmansson

Hugo Backmansson - Talvimaisema Naantalista 1919

Kuvan taulu on maalattu vuonna 1919 ja se edustaa Backmanssonin tuotannossa harvinaista öljyvärein maalattua talvimaisemaa. Siinäkin, kuten Ali Munsterhjelmillä, maalauksen keskellä on Naantalin harmaakivikirkko. Backmansson ehti viettää Naantalissa vain lyhyen aikaa ennen lähtöään Marokkoon. Hugo Backmansson muistetaan iloisena ja seurallisena veikkona, jonka erityinen intohimo oli shakki. Kolmen tässä esitellyn taiteilijan polut nivoutuivat yhteen monin tavoin jopa niin, että Hugo Backmansson ikuisti Ali Munsterhjelmin muotokuvaan vuonna 1936.

Taiteilijoiden tuotanto on myös suosittua sijoituskohteena. Maalaukset listataan Eerik’sin toukokuun huutokauppaan.

Tykkäsitkö artikkelista? Jaa se ystävälle tai ryhmääsi tästä: